Ammoisina aikoina Crares tunnettiin valtakunnan keskuksena, suurena ja kukoistavana kaupunkina, joka koki katkeran tuhonsa alkemistien hyökätessä. Rauniot koostuvat suurimmilta osin tuhoutuneista nykyaikaisista rakennuksista, jotka ovat jo sortuneet tai näyttävät siltä, että voivat sortua hetkenä minä hyvänsä. Muutamat tukevammat rakennukset ovat unohtuneet ja peittyneet sammaleeseen, nuoriin puihin ja pensaisiin, sekä muuhun vihreään kasvustoon, luonnon alkaessa hitaasti vaatimaan omansa takaisin. Craresin raunioita verhoaa vuorokaudenajasta riippumatta paksu usva, joka jarruttaa rohkeimpienkin tutkimusmatkailijoiden kulkua luonnon ja aaveiden armoille jääneessä rauniokaupungissa.

Alkemistien hyökkäys kulutti koko Craresia ympäröivän metsän energiavarat loppuun, jättäen jälkeensä ikivanhoja, pystyynkuolleita puita. Vuosisatojen kuluessa puut ovat muuttuneet kuiviksi keloiksi ja vääntyneet kieroiksi käppyröiksi niiden energiaa riistäneiden voimien vaikutuksesta. Craresin raunioihin palannut vehreys on hiljalleen saanut jalansijaa sitä ympäröivässä metsässäkin sammaleen, ruohikon ja matalien pensaiden muodossa - puita siellä ei kuitenkaan kasva. Muinaisten puiden ontoista sisuksista voi hakea suojaa säätä vastaan, ja toisinaan löytää ryöväreiden aarrekätköjäkin, kunhan pitää varansa; ne ovat nimittäin erinomaisia piilopaikkoja myös pahansuoville hirviöille, jotka eivät katso kutsumattomia vieraita hyvällä.